Suvun historiaa

Levyjen suku on kotoisin rajakarjalaisen Suojärven alueelta. Aikakirjoista, kuten savuluetteloista, löytyy tietoja esi-isistämme Suojärveltä 1600-luvulta lähtien.

Sukunimi Levy esiintyy ensimmäisiä kertoja sekä Suojärven ortodoksiseurakunnan että Annantehtaan ortodoksiseurakunnan tiedoissa vuonna 1800. Nimi on mukailtu todennäköisesti ortodoksisen etunimiluettelon Leevi-nimestä. Maanomistajilta nimittäin edellytettiin Isojaon yhteydessä sukunimeä pelkän patronyyminimen lisäksi. Samaa sukujuurta oleva Laurosten suku on todennäköisesti saanut nimensä Laurin mukaan. Eräs varhaisista esi-isistämme 1600-luvulla oli nimeltään Laurij Efrikof. Suvustamme on eri yhteyksissä esiintynyt alkuvaiheessa myös nimiversio Levinen.

Osalla sukuhaaroista on eri sukunimi. Haarautumat ovat 1700-luvulta. Tällaisia sukuhaaroja ovat esimerkiksi Töntsöt, Lauroset, Larkkoset, Juntit, Jehkiset, Tertsuset, Kaurot, Kyyröset, Rötsät ja Väänäset.

Kolmella Levyjen Suojärven sukuhaaralla on ollut omistuksessaan Isojaossa saadut maa-alueet. Leppänimen kylässä Jehkilässä Stepan Levyn Jehkilä-niminen tila (L14), Leppäniemen itäosassa Kalinik Levyn Muttuli-niminen tila (L20), joka rajoittui Suojoen takana olevaan Venäjän valtakuntaan, sekä Kuikkaniemessä sijainnut Sergei Levyn Kiviaho-niminen tila (K9).

Klikkaa tästä näkyville suvun maaomistukset vuonna 1939